perjantai 27. joulukuuta 2013

Suru uutisia pentulaatikolta..

Heräsin perjantaina aamuyöllä neljän aikoihin pennun huutoon ja menin pentulaatikolle katsomaan mikä siellä on hätänä. Yksi pennuista, Raineri Mielonen, hengitti hyvin vaikeasti. Laitoin sen emon nisälle eikä se ruennut imemään maitoa. Tein itselleni pedin pentulaatikon viereen ja otin pennun viereeni nukkumaan, silittelin sitä mahasta ja silloin pennun olo vähän helpottuikin. Kyse oli siis jostain mahavaivasta. Aamulla seitsemän aikaan huomasin että pennulta on kakki tulossa, mutta se ei tullut suuaukkoa pidemmälle vaa meni takaisin sisään. Laitoin pennun emälle ja se rupesi heti nuolemaan sen pyllyä, tuloksetta. Meillä ei ollut öljyä kotona, joten mieheni haki sitä naapurista 5km päästä. Laitoin ruutalla öljyä pennun pyllyyn sekä suun kautta, jotta kakki tulisi liukkaammin pois. Laitoin pennun taas emälle ja se nuoli sitä pitkään, taas tuloksetta. Otin pennun pois pentulaatikosta ja laitoin sen lämpimien vesipullojen väliin jotta se ei kylmettyisi, otin itse pehmeän pyyhkeen, jonka kastelin lämpimällä vedellä ja hivelin sillä pennun pyllyä ja noin puolen tunnin päästä sieltä tuli ihan pikkuinen kikkakakkura ulos. Kello oli yhdeksän ja soitin paikalliselle eläinlääkärille joka pyysi tulemaan heti. Pakkasin pennun laatikkoon vesipullojen ja vilttien sekaan ja lähdimme pennun kanssa eläinlääkäriin 30km päähän. Eläinlääkäri tyhjenti pennun suoliston ja totesi samalla että pennulla on laaja peräsuoli, ja voi johtua siitä että pentu ei pysty kakkimaan, kakki kerääntyy yhteen kasaan ja jumittaa siihen. Sitten hän vielä nesteytti pennun, joka oli ihan vähän jo kuivunut. Eläinlääkäri antoi mukaan parafiini öljyä jota voin laittaa pennun pyllyyn jos kakki vielä jumittaisi sinne. Hän sanoi myös että kokeile sitten menisikö pentu kotona jo nisälle ja rupeaisi itse imemään, jos ei, anna sille esim. hunajavettä jotta saa energiaa.
Lähdimme pennun kanssa kotiin ja pentu oli pitkästä aikaa hiljaa, joten siihen ei sattunut enää, pienen pieni toivon pilkahdus kävi mielessäni. Kotona laitoin sen emon nisälle ja pentu rupesi vain tyytyväisenä nukkumaan. Laitoin pentulaatikkoon varuilta kuumavesipullot jotta niille ei tulisi kylmä. Noin tunnin päästä alkoi taas huuto... annoin ruskulla pennulle lämmintä hunajavettä, jota se joi mielellään, ja laitoin pyllyyn parafiini öljyä. Hetken kuluttua emä rupesi nuolemaaan sen takapuolta mutta taas tuloksetta. Otin itse myös lämpimän pyyhkeen jolla silitin pennun pyllyä, mutta sekään ei auttanut. Illan myötä toistin nesteytyksen ja pyllyjutut useaan otteeseen. Laitoin pulloihin uudet vedet ja menin itsekkin nukkumaan yhdentoista aikaan illalla. Mietin sängyssä vielä että jos pentu aamulla ei ole yhtään parempi on tehtävä päätös sen suhteen.. Aamulla viideltä Jaskan pentu Mosku, joka oli meillä joululomalla, rupesi haukkumaan. Heräsin ja menin pentuhuoneeseen jännittyneenä, Kiia oli noussut pois pentulaatikosta, kuusi pentua nukkui kasassa toisessa reunassa ja yksi yksinään toisessa, se oli Raineri. Nostin jo vähän kylmän pennun pois laatikosta ja kävin hautaamassa sen entisen koirani Triibikin viereen. Lepää rauhassa pikkuinen <3 <3

Villikujan Raineri Mielonen 19.12.2013-28.12.2013.rip. ♥♥

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Pennuntuoksuista Joulua!

Pennut ovat tänään 4 päivää vanhoja. Kaikki voivat todella hyvin ja paino on lähtenyt kaikilla nousuun. Isoin pennuista Kylmälehto painoi eilisessä punnituksessa 311g ja pienin pentu Hellä 204g. Katselen pentuja todella paljon päivän aikaan ja kyllä niiden käyttäytymisessä on paljon eroja. Kylmälehto on todella tomera kaveri, nopea liikkeissään ja aina ensimmäisenä syömässä. Sylissä ollessaan osaa kuitenkin rauhoittua, samoten kuin tytöt Hellä ja Hillevi. Hellä oli alkuun aina viieisenä syömässä mutta on nyt parantanut asemiaan ja änkääkin jo ensimmäisten joukossa. Ahti on taas ollut tasaisen rauhallinen joka tilanteessa, ei hotki tisulla eikä rimpuile sylissä. Turpeinen ja Urmas taas ovat kitisijöitä, sylissä huutavat ja rimpuilevat, tisulla hirvee meno päällä. Turpeinen nukkuu paljon muista erillään. Raineri on sylissä vähän rimpuilija, tisulla suht rauhallinen, mutta muuten nopea liikkeinen. Muutama kuva pennuista alla.

Hyvää ja rauhallista pennuntuoksuista Joulua kaikille!




Pikkuinen Hellä Piiparinen

Ahti Kiiski


torstai 19. joulukuuta 2013

Meillä on pentuja!

64vrk

Villikujan kennelin ensimmäinen pentue syntyi torstaina 19.12.2013.
Mittasin keskiviikko iltana kahdeksan aikoihin Kiian lämmön ja se oli laskenut 36,7. Ruokaa ei ole syönyt kahteen päivään, mutta luita kyllä senkin edestä. Eikä mennyt kuin hetki kun Kiia rupesi läähättämään. Läähätti hetken aikaa ja vaelteli talossa ympäriinsä, sitten lähti kodinhoitohuoneeseen pentulaatikkoonsa petailemaan. Menin kodinhoitohuoneen lattialle nukkumaan ja Kiia tuli viereeni, nukkui rauhallisesti yön yli. 
Torstain puolella neljän aikaan aamulla Kiia siirtyi pentulaatikkoonsa petailemaan. Kuuden aikaa se rupesi tärisemään ja nuolemaan itseään. Klo 13.20 alkoi työnnöt ja ensimmäinen pentu putkahti maailmaan klo 13.50 ja se oli poika <3 Kiia söi istukan joka tuli samaan aikaan pennun kanssa ja minä puhkaisin pennun kalvot, sitten Kiia katkaisi napanuoran ja hoiti pennun loppuun..seuraavaksi tuli kaksi narttua ihan perä jälkeeen, toisena syntynyt narttu on pentueen pienin. Meni tunti ja syntyi pentueen isoin ja värikkäin uros, sitten Kiia piti kahden tunnin paussin ja taas tuli yksi poika, ja vieläkin kahden tunnin tauko ja kuudes pentu syntyi, ja heti perää seitsemäs pentu joka oli viimeinen. Kiia hoiti synnytyksen todella hienosti, minun tarvitsi vain katsella vierestä. Pennut ovat kaikki aikalailla samanpainoisia 159g-219g. 
Ja mielenkiintoisinta oli kun en tiennyt montako pentua on tulossa, eläinlääkärin kanssa katsoimme että neljä siellä varmasti näkyi :)  Mutta nyt Kiia ja pennut voivat todella hyvin, ja Kiia on hieno äiti <3 

Pentukyselyitä otan vastaan joko sähköpostitse hennasuhonen@hotmail.com ja soittamalla 0400 762213. Pennuille etsin yhteystyökykyistä, harrastavaa ja hyvää elinikäistä kotia.
Vapaana 3 urosta!

Villikujan Hillevi Jortikka

Villikujan Hellä Piiparinen

Villikujan Varma Kylmälehto

Villikujan Ahti Kiiski

Villikujan Raineri Mielonen
Villikujan Urmas Hakkarainen

Villikujan P.A. Turpeinen






maanantai 16. joulukuuta 2013

Odottavan aika on pitkä..

Kiialla tuli tänään 62vrk täyteen ja vielä ei ole pentuja kuulunut. Lämmöt laski jo muutama päivä sitten ja parina yönä on petaillut jonkin verran. Ruoka ei oikein maistu, mutta öisin käy kuitenkin syömässä kuppinsa tyhjäksi. Ulkoillut on vielä normaalisti, lyhyillä lenkeillä olemme käyneet, mutta kaiken varalta olen pitänyt Kiian flexissä kun lähdemme pihasta pois, ettei vaan lähde minkään jäniksen perään niin kuin sillä on yleensä tapana, jos semmoinen sattuu jossain juoksentelemaan :D 
Tänään ulkoiltiin pelkästään omalla pihalla kun Kiia on ollut aika väsyneen oloinen ja se onkin oikeastaan vaan maannut pentulaatikossaan tänään. Jospa se tässä parin päivän aikana rupeaisi synnyttämään..
Jännityksellä odotellaan, onhan tämä ensimmäinen parson pentueeni :)
Vielä muutama kuva Kiiasta tältä päivältä.





torstai 5. joulukuuta 2013

Metsästystä, ulkoilua ja löhöilyä :)

Metsästystä
Alku kuusta käytiin Jaskan kanssa metällä, ensiksi suunnattiin maapesälle, hyvin kivikkoiseen paikkaan jossa oli aikaisemmin supeja, mutta ne olivatkin muuttaneet ja luola olikin tyhjä.
Siirryttiin talolle josta saatiin viimeksi yksi mäyrä. Talo on iso ja siellä on vielä isompi sortunut kiviuuni, jonka alle elukat yleensä asettuu ja niin kävi myös nyt, mäyrä oli uunin alla jonne on mahdoton päästä käsiksi, joten mäyrä jäi valitettavasti vielä sinne. Jaska haukkui reilun puolen tunnin ajan, tuli pinnalle ja etsi toista kulkureittiä yrittäen päästä mäyrän toiselle puolelle, mutta mitä ilmeisemmin mäyrän luo ei ollut muita kulkureittejä ja Jaskalla rupesi palamaan käämi. Se ilmeisesti tiesi ettemme saa sitä elukkaa pois sieltä joten se rupesi repimään kaikkea mitä eteen tuli, puunpalasia, lattiaa ym. ja haukkui vain meille ja samalla kaivoi vimmatusti. Sitten se meni taas takaisin mäyrän luo sitä haukkumaan. Jaskassa on se hyvä puoli että se tulee kutsusta pois, joten kutsuin sen pois ja lähdettiin seuraavaan paikkaan.
Kävimme katsomassa ladon ja maapesän, jotka molemmat olivat tyhjillään.
Viimeinen paikka oli lato, jonka arvelimme olevan tyhjillään, ja siellä on valitettvasti myös iso uuni jonka alle on myös mahdotonta päästä käsiksi. Laskin Jaskan ladon alle ja noin minuutin kuluttua alkoi haukku. Kuuntelimme haukkua jonkun aikaa ja Jaska sai pidettyä saaliin hyvin paikallan. Mentiin latoon sisälle ja katsottiin tutkalla missä kohdassa koira on, nostettiin  pari lankkua ylös.. tuli hiljaista.. kohta näkyi Jaska ja se roikkui mäyrän persuuksissa kiinni yrittäen vetää sitä ulos. Mäyrä pääsi irti ja lähti kipittämään karkuun koira ihan perässä kiinni. Mäyrä sattuikin tulmeaan juuri aukkoon josta nostimme lankut ylös ja pam, se oli siinä. Laitettiin Jaska vielä uudestaan alle jos siellä olisi toinen mäyrä ja meni vain hetki kunnes alkoi haukku, mutta valitettavasti mäyrä oli kiviuunin alla, joten kutsuin koiran pois ja lähdettiin kotiin. Puolipäivää meni ja saaliksi vain yksi mäyrä, näin tällä kertaa. Enempää ei viitsinyt Jaskan kanssa käydä kun on aika raskasta puuhaa ja koira näytti vähän väsyneeltä, mutta onnelliselta saatuaan viimein saalista.


Ulkoilua ja löhöilyä :)
Mamma koiralla vauhti vaan hidastuu ja muiden kanssa ei enää paljoakaan leikitä. Kiia katselee kauempaa Jaskan touhuja kun se hakee lelua pyöröpaalien seasta. Ulkona Kiia ei viihdy kauaa, vaan haluaa sisälle lämpimään. Ostin Kiialle uuden pehmeän viltin minkä päällä on ihana makoilla. Tällä hetkellä 52. vuorokausi menossa ja maha senkun kasvaa, samoten ruokahalu ;)

"tää on muuten mun puupalikka" :)

Kiia katselee sivusta muiden touhuja

Jaska

Jaskalla omat leikit

Kiian uusi peti :)

52vrk <3

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Pentuja tulossa!




Kiia on ultrattu ja 4-5 pentua sieltä olisi tulossa :) Kiia voi oikein hyvin, se on rauhoittunut eikä viihdy kauaa ulkona. Maha on kasvanut ihan valtavasti. Ruokahalukin on palannut tai oikeastaan ainakin triplaantunut, kun alkuun sillä oli pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Kiia on todella hellyydenkipeä ja on koko ajan kerjäämässä rapsutuksia :) Vielä 2,5 viikkoa odottelua :)


Tästä pentueesta on yksi narttu varattu. Jos olet kiinnostunut tulevista pennuista, ota rohkeasti yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostitse :)